Jussi Kuusisto – Baumedi Oy:ssä tutkimuspäällikkönä

Työskentelen Baumedi Oy:ssä tutkimuspäällikkönä. Työaikani kuluu 50-50 kentällä ja konttorilla – ja se onkin yksi syistä, jotka tekevät tämän työn mielekkääksi. Päävastuuni ovat kosteus- ja rakennetekniset tutkimukset, ja minulla on vahva materiaaliosaaminen.

Jussi Kuusisto työskentelee Baumedissa tutkimuspäällikkönä.

 

Olen taustaltani rakennuskonservaattori ja minulla on kosteusvaurion kuntotutkijan koulutus. Rakennuskonservaattoriksi houkutteli aikoinaan työn monialaisuus: siinä yhdistyvät rakentamiseen liittyvä tekninen osaaminen ja rakennushistorian tietämys, mutta myös esimerkiksi mikrobiologian hallitseminen. Samasta monialaisuudesta pidän nykyisessäkin työssäni. Tiedän miten materiaalit ajan ja kosteusrasituksen myötä käyttäytyvät.

Suomen rakennuskannasta vain pari prosenttia on peräisin ajalta ennen sotia. Näin vanhoissa kiinteistöissä voi tulla vastaan mitä vain – eristeenä voi olla käytetty villaa, pellavaa tai muuta luonnonmateriaalia, ehkä lähiteollisuuden jätemateriaalia.

Rakennukset ovat kaikki yksilöitä, joten työpäivääni vaikuttavat ajankohtaiset projektit. Esimerkiksi äskettäin toteutimme 70-luvun urheiluhallin kuntotutkimuksen. Kohteessa kului kolme päivää, ja analyysiin ja raportointiin saman verran. Projekti eteni aistinvaraisten havaintojen tekemisestä kosteusmittausten tekemiseen. Tarkistimme ilmanvaihdon toiminnan, avasimme tarpeen mukaan rakenteita, tarkastimme niiden kunnon ja otimme mikrobimääritystä varten materiaalinäytteitä rakenteista. Testauslaboratoriona käytämme ulkopuolista FINAS-akkreditoitua, Eviran hyväksymää laboratoriota.

Projektin alussa haastattelen usein henkilöitä, jotka tuntevat rakennuksen ja siinä tapahtuvan toiminnan.  Usein on hyvä kuulla myös tilojen käyttäjiä. Rakennukset ovat olemassa asumista tai oleskelua varten, joten on tärkeää tietää, miten ihmiset kokevat ympäristönsä.

Raportissa esitämme johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksia. Emme tee Baumedissä varsinaista korjaussuunnittelua mutta laadimme korjaustapaehdotuksia siitä, miten rakenteet tulisi korjata tai mitä muita toimenpiteitä ongelman poistamiseksi voisi tehdä. Tällainen voi olla vaikkapa raitisilma-aukon edessä sijaitseva pysäköintipaikka, josta rekkojen pakokaasua kulkeutuu sisälle. Tällöin raitisilma-aukon siirtäminen voi ratkaista ongelman.

Muutaman kerran olen joutunut ehdottamaan yhtenä vaihtoehtona rakennuksen purkamista ja uuden rakentamista. Joskus rakennus ei enää vastaa nykyistä käyttötarkoitusta. Esimerkiksi päiväkotien ryhmäkoot ovat nykyään isompia ja tiloilta vaaditaan erilaista toiminnallisuutta, ja tämän lisäksi saattaa olla ongelmia ilmanlaadun kanssa.

Mikään rakennus ei ole täydellinen. Aina kun lähdetään tutkimaan, jotain puutteita löytyy. Mutta ihminen voi oireilla niin monesta muustakin syystä kuin rakennus tai siitä aiheutuvat päästöt. Joskus ongelma voi olla syy-oireyhteyden löytäminen, eli oireilulle ei löydy syytä.

Tämä ala muuttuu, kun tietämys kehittyy. Jossain vaiheessa kiinnitettiin huomiota mikrobeihin, 90-luvun lopulla pinnalle nousivat muovimattoasiat ja niistä aiheutuvat kemialliset päästöt. Tutkittavat perusasiat pysyvät samoina mutta eri tutkijat kiinnittävät huomiota eri asioihin.

Kehitän osaamistani jatkuvasti erilaisissa tapahtumissa ja koulutustilaisuuksissa. Tällä hetkellä opiskelen työn ohessa ympäristöteknologiaa monimuotokoulutuksena.

Vapaa-ajalla harrastan mehiläistarhausta. Minulla on pesiä mm. Tampereen siirtolapuutarhoilla, jossa ne pölyttävät siirtolapuutarhan kasvit. Mehiläistarhaus antaa mahdollisuuden tehdä konkreettisia asioita ja oppia koko ajan lisää. Mehiläispesiin pätevät samat lainalaisuudet kuin muihinkin rakennuksiin – rakenteiden kosteuskäyttäytymisen pitää olla kunnossa, jotta mehiläisillä on hyvä olla. Talvipallossa talvehtiessaan ne tuottavat paljon kosteutta, ja se pitää saada pois pesästä tuulettumalla tai rakenteiden läpi.