Aistinvarainen havainnointi tärkeänä osana sisäilmatutkimuksia

Kokeneen asiantuntijan aistihavainnot voivat kertoa rakennuksesta enemmän kuin yksittäinen mittaus. Tehtävien johtopäätösten perusteella tehdään taloudellisesti hyvinkin merkittäviä päätöksiä, joten käyttöön kannattaa ottaa kaikki keinot, joilla sisäilmasta saadaan tietoa.

Ilmamittausten rooli ja tarve vaihtelee. Ilmamittausten avulla sisäilman laatuun pääsee konkreettisesti käsiksi ja saadaan tietoa siitä, mitä altisteita ilmassa mahdollisesti esiintyy. Olosuhteet ilmassa vaikuttavat paljon siihen, miten ihmiset viihtyvät ja kokevat sisäilman laadun. Kosteus, lämpötila, paine-erot – miten ilma liikkuu seinän läpi ja tilojen välillä. Ilmasta otetuista näytteistä mitataan pääasiassa mikrobeja ja kemiallisia yhdisteitä, ns. VOC-yhdisteitä.

Ilmamittausten ongelma on se, että se kuvaa vain tiettyä hetkeä, näytteenottohetkeä. Se on hyvin lyhyt, 10-60 minuuttia. Voi tulla vääriä negatiivisia mutta myös vääriä positiivisia. Mikrobit saattavat olla peräisin ihmisistä tai kulkeutua sisäilmaan ulkoilmasta. Niinpä asiantuntijan kokemus ja osaaminen onkin tässä merkittävässä roolissa. Mielestäni tärkein työkalu edelleen on aistinvarainen havainnointi.

 Joskus asiakkaanakin kiinnitän huomiota siihen, että jonkin tilan sisäilma ei ole kunnossa. Tuttavani muutettua uuteen asuntoon huomasin, että hänen vaatteensa alkoivat haista homeelta. Ongelma löytyi, asia selvisi ja hän oli tyytyväinen.

5.12.2018 Jussi Kuusisto